keskiviikko 27. kesäkuuta 2007

Intro

Aloittaaksemme tämän blogin vauhdikkaasti, paljastan heti alkuun erään ruman asian läppäreiden "erikoismuisteista".

Tänään kävi nimittäin niin, että pääsi pahemman kerran nuosemaan puolimetrinen kikki otsaan koodaillessani erään softan ydintä ja käyttöliittymää samaan aikaan. Totesin, että 1 GB ei ihan aidosti riitä pitämään muistissa kehitysvälineitä (tässä Director, Eclipse & Flash), testaukseen tarvittavaa Apachea sekä muita välttämättömiä sovelluksia, kuten Thunderbird ja Winamp. (Käyttiksenä Vista, josta kytketty 300 MB:n edestä kaikkia "kivoja", mutta täysin turhia, servicejä pois päältä. Tyhjäkäytössä vie nyt vain 500 MB :) ) Ei muuta kun Ctrl+S:ää joka softassa ja kaikki kiinni. Pikaisella surffauksella selvisi, että koneeseen saa lisää muistia, mutta aikasintaan noin viikon kuluttua. Ja höpö höpö, päätin että sitähän hommataan alle tunnissa, piste. Ja vielä halvempaan hintaan kun ensiksi tarjottua.

Tutkin koneen speksejä hetken (manuaali + CPU-Z), pitäen mielessä, että Fujitsu-Siemens on (kuluttajille) loppujen lopuksi vain lafka, joka pääasiassa lyö valmiita komponentteja yhteen ja tuottaa päälle rumat kuorensa. Voiko siis olla mahdollista, että kyseinen FS:n läppäri (Amilo Xi 1554) käyttäisi aikuisten oikeesti omia erikoisvalmisteisia muistejaan? Täähän tarkottais siis FS:n omaa ohjauspiiriä, FS:n omalla emolla, jne. jne. Tällaista luxustako kuluttajakoneessa; tuskin.

Loppujen lopuksi päätin pelata riskillä, hakien lähikaupasta (Verkkokauppa.com) hyllytavarana saatavilla olevaa, halvinta DDR2 SODIMM:iä (667 MHz) 2 x 1GB. Sitten ratikalla pikapikaa takasin officelle, etteivät ehdi uudet piirit matkalla happanemaan.

Pikanen testi ensin yhdellä kammalla, bootaten kone ja käyttäen se BIOS:in kautta, näytti 1025 MB. Joo toimii. Toinenkin koneeseen ja vanhat kammat (2 x 512 MB) nurkkaan häpeemään. Kerkesväthän nuo olemaan jo melkein kaks kuukautta käytössä, prkl.

No mitä yllä nyt sitten oikeen tapahtui? Jos olisin noudattanut Kingstonin Memory Configuratorin tai liikkeen myyjän neuvoa, ja tilannut FS:n preemion sisältäviä SODIMM-kikkuloita, olisin saanut koodata viikon kärvistellen riittämättömästä muistista ja tästä viikosta oisin maksanu vielä 50 € extraa. Niin vissiin. Parempi pistää nekin jossain Sedulassa kurkusta alas näin kesän korvilla.

Valitettavasti näyttää siltä, että IT-alan kuluttajamyynnin ihmiset ovat yhtä pahoja kuin ketä tahansa myyntimies. Eikä näillä kuluttajamyyjillä ole loppujen lopuksi penniäkään pelissä kiinni, toisin kun B2B-hemmoilla. Mutta kukas sitä nyt oikeesti kuluttajan puolella haluais olla?

Ei kommentteja: