Mitä kuuluu TOSHIBA?

Viimeiset pari viikkoa olen kuunnellut kollegani (myöh. J) soittelua Toshiban kansainväliseen asiakastukeen (myöh. T ja T2). Kymmeniä kertoja J:n nimen tavauksen englanniksi, sekä parikymmentä kertaa epäonnistuneen asennusprosessin kuvailun, myös englanniksi.

Itse en ole kuullut Toshiban edustajien ääntä, mutta koko prosessin sen verran moneen kertaan, että voisin kuvitella kokonaiskeskustelun käyneen seuraavasti (käännettynä enkusta suomeks):

T: "Toshiba-tuki, miten voin auttaa?"
J: "Päivää. J täällä. Soittelen jälleen hajonnesta läppäristäni."
T: "Jaah. No annatko koko nimes ja case-numeron."
(J tavaa nimensä englanniksi ja luettelee erittäin lyhyen 30-numeroisen case-tunnuksen)
T: "Kiitti. Ootko kokeillut sitä palautus-CD:tä?"
J: "Arvaa..."
T: "Voitko käynnistää koneen sen kanssa ja kertoa mitä tapahtuu."
J: "Power-valo syttyy, asennuksen alkukopiointi toimii. Jaaaa... nyt pimeni."
T: "Aha. Oota mä siirrän sut toiselle henkilölle"
...
T2: "Toshiban tekninen tuki. Miten voin palvella?"
J: "Se on J täällä. Soittelen hajonneesta läppäristäni."
T2: "Tavaakko koko nimes ja case-numeron, jos sellanen on."
(Ja J tavaa. Jälleen. Ihan kun Toshiballa ois käytössään Aatamin aikanen systeemi...)
T2: "Kiitti. No kerrohan sedälle huoles."
J: "Joo kun tää ei toimi ja palautus-CD ei tee mitään."
T2: "Höpsis. Kokeillaas sitä palautus-CD:tä vielä."
(Päivästä riippuen J joutuu toistamaan ja kuvailemaan prosessin vielä uudelleen.)
T2: "Aha. No mun täytyy laittaa sinne korjaaja kattomaan. Hän ottaa yhteyttä. Hej."

Okey. Siis meillä on erikeen maksettu ja tilattu Toshiban NextBusinessDay-takuu, mutta jostain syystä Suomen Toshibalta ei herunut edes yllä kuvatun tasosta apua, joten J:n oli soitettava kansainväliseen tukeen. Ei näin.

Kun paikalle vihdoin saatiin korjaaja ja emolevy vaihdettiin, käynnistyi kone. Ja tasan sen yhden kerran käynnistyi. "Korjausta" seuraavana päivänä J:llä oli jälleen edessään sama nakki.

Tässä vaiheessa vinkkasin J:lle: "seuraavaks' sulta vaihetaan joko kone, tai vähintään kovalevy. Datat kannattais ottaa talteen. Ja ylipäänsä koettaisin käynnistää koneen jollakin muulla käyttiksellä, esim. Linuxilla, jotta käynnistysvaiheessa näkis, onko joku laite rikki." (Muistutukseksi lukijoille: Windowsin palautus-CD:n ensimmäinen vaihe onnistui aina, mutta sen jälkeen pimeni.)

Saatuani J:ltä hyväksynnän joko pelastaa pelastettavissa oleva data tai rikkoa laite lopullisesti LiveCD:llä, päätin koettaa KNOPPIXin uusinta. Sormet ristiin, sillä en ollut ennen tehnyt vastaavaa. Mutta pitihän sitä luoda mielikuva kollegoille, että kaikki on täysin hallussa. :)

KNOPPIX boottasi hyvin, meni X:ään hyvin, ja NTFS-formaatissa olevalta levyltä datan luku USB-levylle onnistui out-of-the-box. Kewl.

Noin viikon päästä (mitä sille next-sanalle tapahtui "next business day":ssa?) J:n tilaama korjaaja saapui uuden levyn kanssa. Vaihdon jälkeen ryhdyimme yhdessä pähkäilemään missä vika, kun palautus ei vieläkään onnistunut. Silloin päätimme kokeilla jotakin villiä: koetettiin asentaa XP ensimmäiseltä käteen osuvalta aidolta XP:n asennus-CD:ltä (Toshiban Recovery Disc:in sijaan). Ja nätistihän se uppos.

Tuolloin J lausui ainoan tähän sopivan aamenen: "tää on niiiin ATK:ta".